SATA-liitäntä

Nykyisin yleisin tietokoneen sisäisten asemien (kiintolevy ja optinen asema) liitäntä on SATA (Serial ATA). Siitä on nopeudeltaan kolme eri versiota, mutta kaikissa käytetään samanlaisia liittimiä. SATA on tarkoitettu IDE-kiintolevyille ja optisille asemille.

  • SATA-tiedonsiirtonopeudet
    • SATA 1.0 - 150 Mt/s (1,5 Gb/s)
    • SATA 2.0 - 300 Mt/s (3,0 Gb/s)
    • SATA 3.0 - 600 Mt/s (6,0 Gb/s)

Nykyisissä emolevyissä on kahdesta kuuteen SATA-liitintä. Kytke kutakin SATA-asemaa varten oma SATA-kaapeli (tietojohto) emolevyn liittimistä. Kaapelin päissä on samanlaiset liittimet, jotka sopivat vastaliittimiin vain yhdessä asennossa.

Teholähteestä kytketään erilliset virtajohdot SATA-asemiin – jokaiselle asemalle oma virtajohtonsa. SATA-asemissa voi olla perinteinen kookas 4-pinninen liitin tai litteä 16-pinninen virtaliitin. Käytä litteää SATA-liitintä, jos vain mahdollista.


eSATA

eSATA (External SATA) on kehitetty ulkoisten asemien kytkemiseen. Kaapelin pituus voi olla enintään 2 m ja laite tarvitsee lisäksi erillisen virtajohdon. eSATA-laitteen on oltava päällä, kun tietokone käynnistetään. Muutoin eSATA-laite ei ole käytettävissä.

PATA-liitäntä

Ennen SATA-liitäntää käytettiin PATA-liitäntää (Parallel ATA), jota kutsutaan joskus myös pelkällä ATA-nimellä.

Niiden asentaminen on monimutkaisempaa, koska yhteen lattakaapeliin voi kytkeä kaksi asemaa. Kunkin aseman jumpperi on asetettava Master-, Slave- tai Single-asentoon riippuen siitä, kytketäänkö kaapeliin yksi tai kaksi asemaa. Joissakin asemissa oleva neljäs asento, Cable Select, on automaattista tunnistusta varten, mutta se ei toimi jokaisessa asemakombinaatiossa.