Värit Tietokoneella on helppo tuottaa mustavalkoisia, harmaasävy- ja värikuvia ja tulostaa ne erilaisilla tulostimilla niin kotona kuin painotaloissakin. Kuvien tarkkuus vaikuttaa paljon tulostettavan kuvan laatuun, mutta myös väreillä on erittäin suuri merkitys. On houkuttelevaa valita värit suoraan piirto-ohjelman väripaleteista ja huomata että tulos näkyy näytöllä ihan hienosti. Pettymys voi olla suuri, kun tulostusta katsellaan paperilta. Sävyt saattavat olla hyvinkin erilaisia tulosteessa kuin näytöllä. Syynä tähän on tulostinten erilaisuus niin tulostustekniikoissa kuin -laaduissakin sekä ennenkaikkea näytöllä ja tulostimessa käytettävien erilaisten väritilojen (RGB ja CMYK) takia. Koska näytön RGB-väritilassa ja tulosteen CMYK-väritilassa ei voida esittää kaikkia sävyjä samanlaisina, on tulosteessa aina pieniä eroja näytön kuvaan verrattuna. Tulostettavaksi aiotut kuvat kannattaa piirtää ja käsitellä CMYK-väritilassa vaikka sävyt näytöllä hieman poikkeaisivatkin lopullisesta. Sen sijaan arkistoitavat kuvat on viisainta pitää RGB-tilassa, koska se mahdollistaa suuremman sävyalueen kuin CMYK. Väritilat Väritila on kuvassa käytetty menetelmä, jolla halutunlainen väri muodostetaan päävärien tai muiden määreiden avulla. Erilaisia väritiloja käytetään kuvan käyttökohteesta riippuen. Nettisivuille halutaan optimoida mahdollisiman vähän värejä sisältävä kuva, jotta kuvan koko on mahdollisimman pieni. Harmaasävykuvia käytetään, kun julkaisu tulostetaan harmaasävyissä. Väritulostin käyttää CMYK-tekniikkaa, jolloin sille tulostettavat kuvat muutetaan CMYK-muotoon. Säilytettävät kuvat ovat yleensä RGB-muodossa, jotta väriskaala on mahdollisimman suuri. Yleisimmät väritilat ovat Harmaasävykuvassa (Grayscale) käytetään mustaa, valkoista ja 254 harmaasävyä. Bittejä käytetään 8 kappaletta jokaista pistettä kohden ja jokaisesta kuvan pisteestä tallennetaan vain kirkkausarvo. Mustavalkoinen kuva muodostetaan vain mustan ja valkoisen avulla. Pistettä kohden tarvitaan vain yksi bitti tietoa, joten tätä tilaa kutsutaan 1-väriseksi tilaksi. Valokuvat eivät näytä hyviltä tällä menetelmällä, mutta menetelmää käytetäänkin pääsääntöisesti erilaisiin viivapiirustuksiin. Lisäksi esimerkiksi peruslasertulostin käyttää vain mustaa väriä. Rasterointitapoja on muutamia erilaisia, joilla saavutetaan erilaisia näennäisen sävyn muodostuksia. Indeksoidut värit, jossa indeksoiminen tarkoittaa valitsemalla kuvaan vain tietyn määrän tiettyjä värejä. Näitä kuvia kutsutaan myös nimellä palettisävykuvat. Kuvan bittisyys (bittien määrä pikseliä kohden) riippuu valitusta värimäärästä. Esimerkiksi 256 sävyä - 8 bittiä, 64 sävyä - 4 bittiä, 32 sävyä - 3 bittiä, 8 sävyä - 2 bittiä ja 2 sävyä - 1 bitti. RGB-väritilaa käytetään näytöissä. Jokaiselle värille on käytettävissä 8 bittiä, joten jokainen kuvan piste tarvitsee 24 bittiä tilaa. Päävärejä on kolme, joista RGB-lyhennekin muodostuu: Red-Punainen, Green-Vihreä ja Blue-Sininen. CMYK-väritilaa käytetään tulostuksessa ja sitä kutsutaan neliväriprosessiksi. CMYK-kuvan jokainen kanava käyttää jokaiselle pisteelle 8 bittiä, joten jokainen piste tarvitsee siten 32 bittiä tilaa. Päävärejä on neljä, joista CMYK-lyhennekin muodostuu: Cyan-Syaani, Magenta-Magenta, Yellow-Keltainen ja Black-Musta. Seuraavassa kuvassa kuvataan CMY-värit (siis ilman erillistä mustaa). Lab-tilaa ei käytetä, kun on kyse näytöllä tai paperilla esitettävistä kuvista. Lab-tilaa käytetään lähinnä kuvien tietyissä muokkauksissa ja siirrossa eri järjestelmien välillä. Lab-tilassa kuvat esitetään 24-bittisinä.