Pikselimäärä ja resoluutio Pikseli (kuvapiste, Pixel) on kuvan pienin yksikkö. Jokaisella pikselillä on oma väriarvo, jonka skaala riippuu valitusta väritilasta. Väritilan määrittämä värien määrä vaikuttaa siihen, kuinka paljon muistia kulutetaan jokaista pikseliä kohden. Kuvan muodostaa tietyn pistemäärän joukko. Mitä enemmän pisteitä, sitä tarkempi kuva. Pistejoukosta voidaan laskea myös pistetiheys eli resoluutio. Koko Kuvan koko (Image Size) käsittää kuvan vaaka- ja pystysuuntaiset mitat. Mittayksikkö on vaihdettavissa, mutta Suomessa tyypillisin mittayksikkö on millimetri ja senttimetri. Muita vaihtoehtoja ovat muun muassa tuumat. Pistetiheys (resoluutio) Pistetiheys eli resoluutio (Resolution) ilmoittaa kuinka monta pistettä on tietyllä matkalla, kun kuvan kooksi asetetaan tietty lukema. Resoluutiota mitataan usein ppi-arvolla, joka tarkoittaa kuinka monta pistettä kuvassa on jokaista tuumaa kohden. Koko ja resoluutio Kuvan koko ja resoluutio ovat toisiinsa verrannollisia määreitä. Kun kuvan resoluutiota nostetaan, pienenee kuvan koko ja päinvastoin. Fyysiseen kokoon ja resoluutioon vaikuttaa siis vain ja ainoastaan kuvan pikselimäärä. Kun pikselimäärä on tiedossa, voidaan siitä laskea tarvittaessa halutulla resoluutiolla kuvan koko, ja tietyllä kuvan koolla voidaan laskea sen resoluutio. Esimerkiksi tulostaessa tarvitaan yleensä 300 dpi resoluutiota, jotta kuva tulostuu tarkkana. Saman kuvan näytöllä esittäminen kuva-alaltaan samankokoisena tarvitsee teoriassa 72 ppi tarkkuuden näkyäkseen tarkkana. Tästä voidaan havaita, että kuvan esittäminen niin tarkkana kuin kohdelaite sallii, näkyy kuva suurempana näytöllä (300/72=4,2 kertainen) kuin tulostimella. Esitettäessä kuva sen fyysisten mittojen mukaan, näkyy kuva tulostuksessa tarkemmalta, koska silloin on käytettävissä 4,2 kertaa enemmän kuvapikseleitä. Kuvan koko on suhteellinen mittayksikkö, sillä pikselimäärä ratkaisee kuvan ominaisuudet. Kuvan koon ja pistetiheyden avulla voidaan kuitenkin helposti arvioida minkäkokoisena kuvaa voidaan esittää erilaisissa kohteissa tarkkuuden kärsimättä. Kohteiden hallitsemat tarkkuudet kun vaihtelevat. Kuvan kokoa suurennettaessa pistetiheys pienenee vastaavassa suhteessa. Kuvan pikselimäärä pysyy samana. Jos kuvan kokoa kasvatetaan esimerkiksi kaksinkertaiseksi ja pistetiheys putoaa puoleen, pysyy tiedostokoko ja pikselimäärä samana. Tällöin kuvan tarkkuus pysyy tavallaan samana, mutta jos kuvaa esitetään sen mitta-asetusten mukaan, eli nyt kaksinkertaisena, on kuvan tarkkuus puolet alkuperäisestä. Kuvaa voidaan suurentaa myös niin, että pistetiheys pidetään muuttumattomana, jolloin kuvan yksityiskohdat eivät lisäänny eikä kuvan laatu parane, mutta kuvan pikselimäärä ja tiedostokoko kasvavat. Jos kuvan kokoa kasvatetaan kaksinkertaiseksi, kasvaa tietomäärä ja tiedostokoko nelinkertaiseksi. Kuvaa pienennettäessä pätevät samat säännöt. Jos kokoa pienennetään, kuvan pistetiheys kasvaa. Jos kuvaa pienennetään pikselimäärää vähentämällä, kuvan yksityiskohdat vähenevät. Kuvan koko näytöllä Kuvan koko näytöllä riippuu näytön fyysisestä koosta sekä resoluutiosta. Kuvan jokainen pikseli kuluttaa näytöltä yhden pikselin, kun kuvaa ei ole suurennettu. Esimerkiksi Digikuvaajan käsikirjassa esitettävä kurpitsakuva on tulostimella 4 cm leveä, mutta 19 tuuman näytöllä 1024x768 näyttötarkkuudella peräti 16 cm leveä. 17 tuuman näytöllä 1024x768 tarkkuudella koko on hieman pienempi eli 14 cm. Jos kuva esitetään näytöllä 1:1-koossa, jokainen kuvan pikseli kuluttaa näytön yhden pisteen tilaa. Näin on oletuksena muun muassa Internetin kuvissa. Isokokoinen kuva pienellä näytöllä ei siis mahdu näyttöruutuun. Kuvaa voidaan zoomata pienemmäksi, eli pienentää kuvan näkymää. Tämä toimenpide ei vaikuta itse kuvaan, vain sen näkymään sillä hetkellä. Pienikokoista kuvaa voidaan vastaavasti zoomata suuremmaksi, jotta se täyttää kuvaruudun paremmin ja kuva näkyy suurempana. Tämäkään toimenpide ei vaikuta itse kuvaan, vain sen näkymään sillä hetkellä. Kuvaa ei pidä ajatella niin, että sen pitäisi sopia näyttöruudulle juuri oikein. Näyttöjen ja kuvien ominaisuudet vaihtelevat, joten kuvat on syytä aina ottaa suurimmalla mahdollisella pikselimäärällä. Näytöllä työskennellään sitten tällä mahdollisimman tarkalla kuvalla. Kun kuvaa halutaan esittää esimerkiksi diaesityksenä tietyllä näytöllä, voidaan kyseisistä alkuperäisistä kuvista ottaa kopiot ja optimoida kyseiset kuvat kohdenäytölle. Jos kuvat halutaan tulostaa painossa tai valokuvaliikkeessä paperikuviksi, asetetaan kuvan tarkkuus 300 ppi:hin ja tehdään kuvasta halutun kokoinen fyysisesti, tai muutetaan kuvan pikselimäärä halutuksi.