Polttoväli Polttovälillä mitataan objektiivin etäisyyttä filmistä tai kuvakennosta. Polttoväli on siis matka objektiivin optisen keskipisteen ja kuvakennon välillä. Eri polttovälejä käyttämällä kuvakohdetta voidaan laajentaa tai pienentää kuvaajan pysyessä paikallaan. Tyypillinen yleiskuvaukseen tarkoitettu suurentamaton polttoväli on 50 mm. Se vastaa suurin piirtein ihmissilmän näkemää kuvaa. Mitä pienempi polttoväli on kyseessä, sitä laajemman kuvan kameralla voi ottaa. 35 mm on laajakulmaisempi kuin 50 mm, eli silloin kuva-alaan mahtuu laajempi näkymä. Varsinkin sisätiloissa pienestä polttovälistä on hyötyä, jotta kaikki kohteet mahtuvat kuvaan. 28 mm on jo varsin hyvä, kun 38 mm saattaa olla useisiin sisätilanteisiin riittämätön. Hyvin pienellä poltto­välillä kuva saattaa myös pyöristyä. Mitä pienempi polttoväli, sitä pyöreämpi kuvasta myös tulee. 24 mm polttovälillä pyöreyttä ei vielä juuri huomaa, mutta 18 mm polttovälillä sen jo huomaa. Huonompilaatuiset objektiivit pyöristävät samalla polttovälillä enemmän kuin parempilaatuiset. Mitä suurempi polttoväli, sitä enemmän perspektiivi litistyy ja kauempana olevat kohteet näyttävät olevan lähempänä kuin ne todellisuudessa ovat. Jos kuvaa zoo­mataan 50 mm:stä viisinkertaiseksi, on tällöin polt­tovälinä 250 mm. Ku­vakohde suurenee ja kuva-alue kapenee. Yli 300 mm objektiivilla saadaan varsin kaukanakin olevia kohteita kuvattua. 35 mm objektiivilla pärjää peruskuvauksessa, mutta esimerkiksi 28 mm objektiivi mahdollistaa paljon laajempien ja siten mielenkiintoisempien kuvien ottamisen. Suosi kameran valinnassa enemmän laajakulmaisempaa objektiivia kuin suurta telepäätä, koska siten pystyt ottamaan useimmissa tilanteissa parempia kuvia. Polttoväli digikamerassa Digikamerassa polttoväli on yleensä pienempi johtuen kuvakennon pienemmästä koosta, josta syystä objektiivi on sijoitettava lähemmäksi kennoa. Yleisin filmikoko on 35 mm (leveys 36 mm ja korkeus 24 mm) ja yleisimmät digikameroiden kuvakennot ovat leveydeltään 5–10 mm. Kuvan informaatioalueen kokoero on kamerasta riippuen noin 3–7-kertainen, ja polttoväli onkin digikameroissa filmin ja kuvakennon kokojen suhteen verran pienempi kuin 35 mm filmikameroissa. Järjestelmädigikameroissa kennon koko on suurempi – keskimäärin 20–35 mm. Näillä kennojen koolla saavutetaan parempi sävykkyys ja tarkkuus. Jos kennon koko on 35 mm, on polttoväli sama kuin 35 mm filmikamerassa (kunhan kennon etäisyys on sama). Digikameroiden polttovälit ilmoitetaan yleensä myös suhteutettuna 35 mm filmiin verrattuna (kinovastaavuus), jolloin voidaan käyttää samaa, monille tuttua, ajattelutapaa polttovälin kanssa. Huomaa, että digikameroissa polttovälit vaihtelevat hieman valmistajittain ja kameratyypeittäin – ei pelkästään niiden lukemat, vaan myös kinovastaavuudet. Eli 9 mm laajakulmatila saattaa jossain kamerassa olla 40 mm ja toisessa 37 mm kinojärjestelmään verrattuna. Yleispätevää standardia ei ole, vaan polttovälejä verrattaessa on aina syytä tutkia kinovastaavuusarvoja. Esimerkkinä seuraavaksi esitellään kahden digipokkarin polttovälit 8–24 mm - (suhteutettuna 35 mm -järjestelmään 39–117 mm) 8–65 mm - (suhteutettuna 35 mm -järjestelmään 37–300 mm) Eräässä digijärjestelmäkameran objektiivissa polttoväli on 18–55 mm - (suhteutettuna 35 mm -järjestelmään 27–85 mm) Huomaa, että kennon koko ja etäisyys objektiivin optisesta keskipisteestä vaikuttavat kertoimiin, eli mitä digikameran polttovälit ovat 35 mm järjestelmässä. Nämä ovat kamerakohtaisia.